Kuulo on yksi ihmisen perusaisteista. Kaikilla se heikkenee iän myötä – toisilla nopeammin, toisilla hitaammin. Kuulon huonontumiseen vaikuttavat perimä sekä elämän aikana mahdollisesti saadut melu- ja muut vauriot korvissa, kuulohermoissa ja aivoissa. Arvioiden mukaan 70-vuotiaista joka viidennellä ja 80-vuotiaista joka kolmannella on kuulovika, jota voitaisiin auttaa kuulokojeella.

Korvalääkäriin tullaan usein turhan myöhään. Kuulo heikkenee asteittain ja huonokuuloisuuteen totutaan. Huono kuulo aiheuttaa stressiä, kiusallisia tilanteita ja joskus jopa vaaratilanteita.

Korvalääkärikeskus Aino tuottaa kuulontutkimus ja –kuntoutuspalveluja sekä yksityisille potilaille että ostopalveluna HUS:n potilaille. Kuulo-ongelmaisen hoitopolku kulkee yleensä korvalääkärin vastaanoton kautta kuulontutkijan pakeille. Ainossa kuulontutkijana työskentelevä audionomi Sarita Saine tapaa päivittäin kuulo-ongelmiinsa hyvin eri tavoin suhtautuvia potilaita. – Toisille pienikin kuulonalenema voi olla hyvinkin ahdistavaa, ja toiset tulevat hyvinkin huonon kuulon kanssa toimeen ilman, että se koetaan ongelmaksi.

Kun perusteellinen kuulontutkimus on tehty, valitaan kullekin potilaalle yksilöllisesti soveltuva kuulokojemalli. – Nykyiset kuulokojeet ovat pääosin digitaalisia, ja ne ohjelmoidaan tietokoneella. Asiakas kokeilee kojeen toimivuutta ja harjoittelee sen käyttöä käytännössä. Kojeen tuottamaa äänimaailmaa voidaan säätää potilaan tuntemusten mukaan kontrollikäyntien yhteydessä, Sainio kertoo. Yhden kuulokojeen elinkaari on noin viisi vuotta.

Yhteiskunta tarjoaa kuulokojeen

Suomessa kuulokojetta tarvitseva saa sen ilmaiseksi. Väestöön suhteutettuna meillä on kuitenkin selvästi vähemmin kuulokojeen käyttäjiä kuin muissa Pohjoismaissa. – Potilaat eivät aina tiedä mahdollisuudesta saada kuulokoje veroeuroilla, Peltomaa arvelee.

Korvalääkäri Miikka Peltomaan ja Sainion kokemusten mukaan useimmat kuulokojeen hankkineet potilaat ovat tyytyväisiä ja kertovat elämänlaatunsa lisääntyneen.